Viime vuosi on ollut vähän tällaista vuoristorataa henkisen terveyteni analysoinnin suhteen. Milloin olen ollut masentunut, milloin terve, seuraavana hetkenä bipolaarinen. Ja nyt tuntuu siltä, että olen tuntenut puolet ja keksinyt toisen puolen.
Minun "masennukseni" on aina ollut lievää. Olen aina hoitanut hommani ajallaan. "Maanisuuteni" on ollut pikemminkin lievää hypomaniaa.
En minä ole sairas. Hävettää. Hävettää, että olen käyttänyt niinkin paljon aikaa vatvoen oireitani. Hävettää, jos olen joskus vihjannut muille asian olevan toisin.
Nyt varmaan tärkein asia olisi saada unirytmi, ruokavalio ja liikunta kuntoon. Ajattelin jättää ensimmäiseksi pois kaupan leivonnaiset, keksit ja makeiset; suklaasta ja limpparista en vielä pysty luopumaan.
Tänään menen ajoissa nukkumaan, olen huomannut, ettei netin selaaminen kolmelta yöllä ole loppujen lopuksi niin tyydyttävää.
Ja sitten minulla on vielä ilmainen kuntosalikortti tälle viikolle, ehkä käväisen ryhmäliikuntatunnilla, joita olen ajatellut vihaavani. Voisin myös käydä uimassa, se on oikeastaan ainoa laji, josta tykkään.
Minä voin tehdä niin. Minä en ole sairas. Minulla on mahdollisuus tehdä asioita, ja tuntuisi miltei törkeältä olla tekemättä niitä, jos kerran pystyn.
Tähän loppuun haluaisin vielä pyytää anteeksi kaikilta, joilla on jokin mielenterveydellinen häiriö. Olen varmasti omassa mielessäni jollain tapaa vähätellyt heidän ongelmiaan luullen itsekin kärsiväni jostain samankaltaisesta. Olen pahoillani.
P.S. Psykologikäynneistä en silti luovu, on minulla ongelmia, vaikkeivät ne sairauksia olisikaan.
Saanko kysyä, miten päädyit tähän tulokseen? En halua loukata tai sekoittaa päätäsi, mutta, mietin vain.. Kun vaikka itsellä on vaikea masennus, niin kyllä minä silti asiat ajallaan teen, koska olen myös perfektionisti.
VastaaPoistaJa minusta olisi parempi, jos ei liian montaa asiaa kerralla yrittäisi muuttaa.
Olen nyt lueskellut (entistä enemmän siis) kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä - blogeja, artikkeleita, televisiosarjojakin - ja nyt tuntuu siltä, etteivät minun oireeni ole lähelläkään sitä. Masennusta minulla ei ole, sen tiedän lähes sataprosenttisen varmasti.
PoistaEhkä mielialani vain heittelevät voimakkaasti, se on todennäköisin selitys.
Ja nuo muutokset ovat enemmänkin tälle viikolle, vakiasiakasta kuntosalilla minusta ei tule! :D Mutta olet kyllä oikeassa, yleensä suunnitelmista seuraa vain morkkis. Katsotaan, miten käy.
Okei. Huolestuin vaan.. Mutta hyvähän se, jos asia on noin.
PoistaMua ei kuntosalille sais raahattua, että propsit siitä, että ees yrität. :)
Kiitos <3
PoistaOlet kyllä aivan harvinaisen ihana lukija ja kommentoija.
Voi sua, kiitos samoin. <3
Poista